lauantai 31. maaliskuuta 2012

Babushka!

Terveppä terve!

Täs on tosiaan nyt sitten vihdoin tää mun blogi. Kirjoitan siis joka päivä täältä Japanin Tokiosta merkinnän. Tai yritän ainakin. Ulkoasuun en jaksa kauheesti panostaa kun en ehdi, kuvia yritän lisätä mahdollisimman paljon, niitä ei tällä hetkellä oo vielä kyllä paljoo (tänään esim. Shibuyassa sato, ni kuvista ei tullu kauheen hyviä.)

Oon täällä nyt sitten toista päivää, ja lähden pois toukokuun alussa, eli n. 30 merkintää olis tarkotus tehdä.

Tarina alkakoon!

Lähdin siis Helsinki-Vantaalta iki-ihanan Aeroflotin koneella Moskovaan Sheremetyevon kentälle, koska halpa lippu vaati lentokoneen vaihtamista siellä. Olin ekaa kertaa lentokoneessa ja vähän mietitytti ja jännitti, että voiko noihin Venäläisiin firmoihin luottaa, varsinki ku olin lukenut kauhutarinoita Aeroflotista. Ihan hyvin se meni, laskeuduttaessa luulin et koko kone rysähtää maahan :D

Venäjällä tehtiin perusteellinen ruumiintarkastus ja passitettiin suljettuun terminaaliin odottaan, koska ei ollut maahantuloon oikeuttavaa viisumia. Ja odotusaika oli tuskalliset 23 tuntia. Ei ollut kentällä minkään näkösiä lepäämismahdollisuuksia niille, jotka siellä joutuu odottaan vaihtoa. Eli piti nukkua penkillä istumisasennossa, mikä tarkotti sitä, että nukuttua ei saanut. Ja yks sämpylä makso liki 10 euroo. Olut siellä oli halpaa, joten tein syntiä ja ostin yhden, kun oli kerran synttäritkin.

Odottaminen oli yhtä tuskaa. Lentokentällä ei venäläiset osannu yhtään englantia, ei kunnolla edes infopisteissä. Kuitenkin jotenkin maagisesti selviydyttiin sieltä Tokion koneeseen (jossa muuten erehdyin ottamaan lasiini jotain venäläistä tomaattimehua, hyi helvetti)

                                                     Venäläinen laatukone.

                                                          Ainut kuva minkä otin Moskovasta. Hyvä näin.

                                                     
Sitten Naritan kentällä - vihdoin. Siellä oli passintarkastus, sormenjäljet ja valokuvat otettiin ym. Minkäänlaista turvatarkastusta ei tehty - paitsi että joku vartija otti mut siihen syrjään ja alko kyseleen multa syytä maahantuloon, eli ''Miksi tulet japaniin, onko sinulla ystäviä täällä, mitä teet kotimaassa työksesi'' ym. Sit se tarkisti yhen matkalaukun, josta löysi huumeita ja mut passitettiin Suomeen. The end.

Ei vaan, pääsin onneks perille. Skyline - linjalla pääsi sopivasti Tokioon. Heti kun pääsin tänne, alko sellanen ihmettelyrumba ettei mitään rajaa. Tuntuu että kaikki täällä tehdään ihan päin vastoin kun Suomessa, mutta kaikki toimii silti kymmenen kertaa paremmin. Omituisia sääntöjäkin täällä on, esimerkiksi syödä/juoda/tupakoida ei saa silloin kun kävelee. Ja tupakointi on muutenkin kaduilla kielletty, 2000 jenin uhalla.

Tutustuttiin ekana päivänä vähän tähän kotipaikkaan, Nakanoon ja muuta kivaa. Tästä on tosi lyhyt matka joka paikkaan.

                                             Ensimmäinen ateria Japanissa. Kunnon pihvi, paistettu kananmuna, paistettuja
                                             perunoita ja maissia + yks herne :D                                            


Tänään, toisena päivänä, herättiin tossa aamulla (Piti herätä klo 9 niinku Juice, mut nukuin yhteentoista :C)
Sit lähdettiin käymään Shibuyassa ja Harajukussa. Oli aika sateinen päivä, niin en kuvia ottanut paljoo. Tosin niitä on aika vaikeeta ottaa ku muutama tuhatta ihmistä pyörii kokoajan ympärillä :D

Shibuyassa käytiin ensin naisten ostoskeskuksessa ''109''. Syötiin siellä ''aamupalaksi'' letut, joiden sisällä oli kermaa, suklaakastiketta ja banaania. Taivaallista... Sen jälkeen käytiin miesten vastaavassa ''109 men''. Vaikka ostoskeskus oli miehille, heti ensimmäisenä vastaan tuli Hello Kitty - boksereita ym :D
Kerroksia tais olla 6 ja niissä oli niiin upeita tavaroita ja vaatteita ja kaikki myyjät tunki heti ympärille kyseleen ja näyttään tavaroita ja sovittaan niitä, kun astu kauppaan sisälle. Tosin se ei ollu yhtään niin ahdistavaa ku esimerkiksi Suomessa. Se oli jotenki hienostuneempaa ja sellasta ''Pilke silmäkulmassa''


                                                        Pari kuvaa tosta miesten kauppakeskusksesta.



Shibuyasta kävellen Harajukuun - siis paratiisiin. Käveltiin ensin sen kuuluisan paikan ohi, missä joka sunnuntai Elvikset, cossaajat ja muut tosi ufomaisesti pukeutuneet kokoontuu yhteen. Harmi, kun ei ollut sunnuntai ja päivä oli sateinen, ei näkynyt kauheesti siinä ihmisiä. Mutta kun päästiin Takeshita Doori - kadulle, se oli niin täynnä ihmisiä ettei mahtunut kulkemaan. Jos koskaan Tokioon aiotte mennä, ni se on must see! En oo ikinä nähnyt mitään paikkaa missä olis niin hemmetisti kaikkee minkä haluan itelleni. Sain onneks laukun ostettua, palaan takasin sittenku tiedän paljonko mulla on ostovaraa vaatteisiin ym :D




Nyt tultiin kaupan kautta kämpille ja mässytettiin äsken nattoo ja yökittiin vuorotellen repeillen. Nyt vielä suklaata ja mustekalataikinapalloja.

Ja nyt pelätään että babushkat, cheburashkat ja maatuskat hyökkää. Tästä tekstistä tuli erittäin sekava, hämmentävä, omituinen ja ärsyttävä, mutta kello on kohta ykstoista ja en jaksanu kertoo pitemmin koko stoorias tähän mennessä. Ja kuvia tulee enemmän seuraavalla kerralla!

Loppuuun vielä Cheburashka!

http://chebur.hobby.ru/